UUTISET
 

 

 

Parviaisten sukujuhla ja sukukokous Kolilla 10.6.2017

Noin 100 Parviaista oli mukana sukutapaamisessa ja sukukokouksessa Kolilla, Suomen kansallismaisemassa 10.6.2017.


Elämyksellisen musiikkimatkan Sibeliusta inspiroineen Pielisen ja Kolin maisemaan esittivät
sellotaiteilija Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian.


Sukuseurojen keskusliiton ansiomitalin sukuseuratyöstä saivat Ulpu Valkama ja Mikko Parviainen. Mitalit ojensi pääsihteeri Eine Kuismin Sukuseurojen keskusliitosta.


Jouko Parviaisen opasti meidät geologiselle kävelylle Kolin upeisiin maisemiin.

 

 

 

Parviaiset juhlivat Kuopiossa

Parviaisten Sukuseura juhli 60-vuotista toimintaansa Kuopiossa. Mukana juhlassa oli 120 Parviaista. Sukuseura perustava kokous pidettiin 1956 Kuopiossa Puijolla. Sukuseura on eräs vanhimpia sukuseuroja Suomessa. Parviaiset ovat tyypillinen savolainen talonpoikaissuku. Nilsiä on ollut keskeisimpiä Parviais-suvun asuinseutuja Koillis-Savossa. Parviaisten Sukuseura on toiminut aktiivisesti vaalien suvun yhteisöllisyyttä, perinteitä ja tehden sukututkimusta. Sukukirja ”Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia” julkistettiin Nilsiässä Tahkolla olleessa sukujuhlassa ja se palkittiin v. 2012 vuoden sukukirjana.

Sukujuhlassa oli mukana seitsemän sukuseuran perustavassa kokouksessa 1956 mukana ollutta Parviaista: Risto Parviainen, Lea Parviainen, Ulla Kakkinen, Olli Parviainen, Seija-Sisko Raitio, Kaisu Tuhkanen ja Helena Holopainen.
Sukujuhlassa oli mukana seitsemän sukuseuran perustavassa kokouksessa 1956 mukana ollutta Parviaista: Risto Parviainen, Lea Parviainen, Ulla Kakkinen, Olli Parviainen, Seija-Sisko Raitio, Kaisu Tuhkanen ja Helena Holopainen. (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.)

Parviaisten Sukuseuran 60-vuotisjuhlassa Sukuseurojen keskusliiton ansiomerkin saivat Teuvo Parviainen, Mikko Parviainen, Aini Koskinen, Leena Hänninen ja Lea Parviainen.
Parviaisten Sukuseuran 60-vuotisjuhlassa Sukuseurojen keskusliiton ansiomerkin saivat Teuvo Parviainen, Mikko Parviainen, Aini Koskinen, Leena Hänninen ja Lea Parviainen.
(Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.)

>> Käsiohjelma

 

 

Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia
vuoden 2011 paras sukukirja

Teuvo P. ja Mikko P. vuoden 2011 sukukirjan julkistamisen jälkeen Parviaisten Sukuseuran näyttelytilan edessä.

Suomen Sukututkimusseuran ja Savon sukututkimusharrastajat ry:n järjestämillä 35. Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä (16.-18.3.2012) valittiin vuoden sukukirja 17.3.2012. Vuoden 2011 parhaaksi sukukirjaksi valittiin Mikko Parviaisen ja Teuvo Parviaisen toimittama "Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia". Kirja on Parviaisten sukukirjasarjan 3. kirja. Kirja kertoo Pohjois-Savon Parviais-suvusta 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle.

Kilpailussa oli mukana vuonna 2011 ilmestynyttä 62 sukukirjaa. Valintaraadin mukaan taso oli korkea, mutta voittaja erottui selvästi muista. 35.

Kuvassa Teuvo P. ja Mikko P. vuoden 2011 sukukirjan julkistamisen jälkeen Parviaisten Sukuseuran näyttelytilan edessä. Oli erityisen mieluisaa, että kirja palkittiin Kuopiossa, Parviais-suvun ja kirjan "kotiseudulla"

 

 

Savon Parviaiset -kirja ilmestyi

Par sattoo vuotta Savon ParvijaisiaParviaisten sukukirjasarjan kolmas osa Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia julkaistiin kesällä 2011 sukukokouksen yhteydessä Nilsiässä. Kirjan tekeminen aloitettiin heti Karjalan Parviaisia käsittelevän kirjan valmistuttua ja pari viimeistä vuotta sitä on tehty urakalla.

Savon Parviaiset on tyypillinen itäsuomalainen suku, josta löytyy maaseutuväestön koko kirjo. Esivanhemmissamme on talollisia, torppareita, loisia ja piikoja sekä renkejä. Parviaiset ovat olleet omalla tavallaan ja panoksellaan mukana Savon historiassa. Sodat ja nälkävuodet ovat aiheuttaneet meillekin surua ja kärsimystä. Teollistumisen myötä, 1800-luvun loppupuolelta lähtien työn perässä on muutettu kaupunkeihin tai jopa ison meren taakse Amerikkaan. Monenlaisista rötöksistä on jouduttu kirkkoherran ripitettäviksi, milloin on rikottu sapattirauhaa, milloin juopoteltu tai tehty aviottomia lapsia. Löytyypä Parviaisista murhapolttaja ja metsärosvokin. Surullisin tutkimuksissa esiin tullut tarina on varmaan nilsiäläisen Britan kohtalo. Irtolaisen elämää vietettyään hänet karkotettiin Siperiaan, jossa Brita sitten murhattiin.

Kirja on jatkoa Kari Matti Piilahden Parviaisten suku 1 -teokselle, jossa sukumme vaiheita on selvitetty 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Nyt ilmestyvässä kirjassa vaelletaan Savon Parviaisten parissa noin 200 vuotta. Tutkimuksen takarajana on pidetty toista maailmansotaa ja perhetauluihin on pyritty ottamaan mukaan 1930-luvulla muodostuneet perheet. Sukutaulusto-osiossa on kaikkiaan 23 sukuhaaraa. Jotkut niistä ovat suuria ja sisältävät tiedot yli tuhannesta henkilöstä, jotkut haarat taas sammuvat miespuolisten jälkeläisten osalta muutamassa sukupolvessa. Useimmat sukuhaarat on pystytty yhdistämään kirjasarjan ykkösosaan. Suurin osa Savon Parviaisista on koillissavolaisia, Riistavedeltä, Kaavilta tai Nilsiästä lähtöisin. Vanhoilta Parviaisalueilta Rantasalmelta ja Leppävirralta alkaa molemmista joitakin sukuhaaroja. Suvun lähtöhenkilöitä on myös Pieksämäeltä, Suonenjoelta, Karttulasta, Kiuruvedeltä ja Sonkajärveltä.

Kirjan teossa on ollut mukana useita henkilöitä. Kari Matti Piilahti kirjoitti jakson, jolla teos saadaan yhdistettyä ykkösosaan. Muutoin kirja on pitkälti kirjatoimikunnan talkootyön tulosta. Lisäksi monet sukumme jäsenet ovat auttaneet luovuttamalla aineistoa kirjaa varten. Kaikkea materiaalia ei kirjassa ole kuitenkaan pystytty käyttämään siihen tehtyjen rajausten vuoksi. Ylijäänyt aineisto pyritään hyödyntämään myöhemmin tehtävissä kirjoissa tai Parviaisten parissa -lehdessä.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille ja apua antaneille.

 

 

Parviaisten suku 2: Parvviisii Vuoden sukukirja 2005

Vuoden sukukirja valittiin 15. kerran valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Vaasassa 25.3.2006. Kilpailuun osallistuivat kaikki vuonna 2005 julkaistut Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon lähetetyt sukukirjat. Kilpailun pyrkimyksenä on nostaa sukukirjojen laatua ja tehdä tämä kirjatyyppi tutuksi suurelle yleisölle.

Vuoden sukukirja 2005 on Maija Parviaisen toimittama teos Parviaisten suku 2. Parvviisii Pohjois- ja Raja-Karjalassa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Sukuhakemisto. (Parviaisten Sukuseura ry. Helsinki 2005. 662 sivua)

Raadin perustelut: Kirja kelpaa esimerkiksi kaikille sukututkimusta tekeville. Se on huolellisesti toimitettu, lähteiden käyttö on monipuolista, lähdeviittaukset on merkitty tarkasti. Sukutaulut ja henkilöhakemisto ovat hyvin tehtyjä. Kirjan ulkoasu, taitto ja kuvitus ovat moitteettomia. Parviaisten sukukirja on tasapainoinen kokonaisuus, jossa suvun vaiheet liitetään oivallisesti ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin.
Teoksen kantava teema on Pohjois-Karjalassa asuneiden Parviaisten sukulaisuussuhteet. Kirjassa on yli 7500 Parviaisen sukuun kuuluvan henkilön tiedot. Kaksi laajaa artikkelia selvittävät Parviaisten lähtöalueet 1700-luvun alkuun saakka ja Karjalan Parviaisten vaiheet isostavihasta 1900-luvun alkuun. Lisäksi kirjassa on eri kirjoittajien tekemiä lyhyitä artikkeleita Parviaisten suvun tunnetuimmista henkilöistä.

Vuoden sukukirja 2005 -kilpailussa oli mukana yhteensä 75 sukukirjaa. Raatiin kuuluivat professori Tapio Hämynen Joensuusta (puheenjohtaja), professori Hans Andersin Helsingistä ja kirjastonjohtaja Thorolf Aspholm Vaasasta (Vasa Släkt- och Bygdeforskare rf). Kaikki kilpailuun osallistuneet sukukirjat olivat esillä sukututkimuspäivien näyttelyssä.